Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen: Elävä keskusta on Suomen käyntikortti matkailijoille

Kansainväliset matkailijat haluavat kokea elävän ja monipuolisen Helsingin keskustan, eivät turisteille tarkoitettuja kulisseja.

Helsingin matkailulla menee nyt paremmin kuin koskaan. Matkailijamäärien kasvu ei ole kuitenkaan itsestään selvää, sillä kilpailu turisteista on kovaa Itämeren alueen kaupunkien välillä.

– Keskeinen kilpailuvaltti on monipuolinen ja elävä keskusta. Matkailijat haluavat nähdä ja kokea kaupungin, jossa asutaan ja tehdään töitä. He eivät ole kiinnostuneita turisteille tarkoitetuista kulisseista, laivayhtiö Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen sanoo.

Pitkän uran hotelli- ja matkailualalla tehnyt Keronen tietää, mistä puhuu. Yksistään Eckerö Line kuljettaa Helsingin ja Tallinnan välillä vuosittain noin 300 000 kansainvälistä matkailijaa.

– Kaikkiaan matkustaja-autolautoilla tulee Suomeen vuosittain kaksi miljoonaa turistia, jotka jättävät yksin Helsingin seudulle yli 500 miljoonan euron tulot.

Moni matkailija vierailee ensimmäiseksi Helsingissä ja jatkaa sitten esimerkiksi Järvi-Suomeen tai Lappiin.

– Pääkaupunki on monelle ensikosketus Suomeen. Siksi keskusta on käyntikortti koko maalle, Keronen toteaa.

Eckerö Linen kansainvälisistä asiakkaista iso osa tulee Keski-Euroopasta, mutta viime vuosina aasialaisten matkustajien määrä on kasvanut nopeasti. Myös amerikkalaisten omatoimimatkailijoiden määrä on kasvussa.

– Useimmat matkustajat haluavat kierrellä lähialueilla. Helsingistä halutaan esimerkiksi käydä Tallinnassa ja jatkaa sitten matkaa Pietariin tai Tukholmaan.

Keronen huomauttaa, että suomalaisesta muodista ja designista kiinnostuneita turisteja vetävät isot tavaratalot. He asioivat myös pienemmissä kivijalkamyymälöissä.

– Siksi on tärkeää kehittää keskustaa niin, että pienilläkin kaupoilla on mahdollisuus pysyä hengissä. Sama pätee tietenkin myös ravintoloihin.

Keronen huomauttaa, että kotimaisetkin matkailijat ovat tärkeitä. Keronen toivoo, että Helsingin kaupungin matkailun edistämisessä heihin kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota.

– Ilmastokeskustelun myötä kotimaan matkailu kasvaa tulevina vuosina myös Suomessa. Siksi Helsingin keskustan tulisi olla houkutteleva suomalaisillekin matkailijoille. Heihin pätevät samat vetovoimatekijät kuin ulkomaalaisiinkin.

Ydinkeskustojen muuttuminen pelkiksi turistikeitaiksi on ajankohtainen huolenaihe monessa Euroopan suurkaupungissa. Venetsian tai Barcelonan kaltaisia ongelmia ei ole Helsingissä näköpiirissä, mutta Kerosen mielestä meilläkin kannattaa olla varuillaan.

– Oleellista on kehittää elinvoimaista ja monipuolista keskustaa, joka on helppo saavuttaa sekä julkisilla kulkuvälineillä että omalla autolla. Näissä asioissa suvaitsevaisuus tarkoittaa sitä, että keskustassa siedetään kaikenlaisia liikkumismuotoja.

Kerosen mielestä liikennejärjestelyissä toimivin ratkaisu voisi olla maanalainen kokoojakatu, jos ydinkeskustan autoilua halutaan rajoittaa maan pinnalla. Tunnelin kautta pääsisi kätevästi esimerkiksi keskustan alla oleviin pysäköintilaitoksiin.

– Keskustaan tuleminen sujuvasti ja järkevään hintaan tulisi olla kaikille mahdollista. Matkailijoiden ohella myös moni keskustassa työskentelevä tarvitsee liikkumiseen omaa autoa.