Suomen Varustamot: Suomen logistinen saavutettavuus ja kilpailukyky varmistettava tulevalla hallituskaudella

Merenkulkuun, kuten koko logistiikka-alaan kohdistuu ilmastonmuutoksen ja sen edellyttämien päästövähennystoimien myötä valtava muutostarve. Merenkulussa panostetaankin voimakkaasti päästövähennystoimenpiteisiin ja alalla on kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet. Samaan aikaan Venäjän aloittama Ukrainan hyökkäyssota on vaikuttanut merkittävästi Suomen saavutettavuuteen. Suomen ulkomaankauppa on mitä suuremmissa määrin Itämeren merikuljetusten varassa ja Venäjän rajan sulkeuduttua meriliikenteen merkitys on korostunut entisestään.

”Muuttuneessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa suomalaisen merenkulun kilpailukyky ja merikuljetusten turvaaminen on entistä tärkeämpää.  Merenkulkualalla etsitään nyt kuumeisesti ratkaisuja nollapäästöiseen merenkulkuun. Vihreän siirtymän vauhdittamiseen tähtäävä sääntely tulee toteuttaa oikeudenmukaisesti, jotta suomalaisten yritysten kilpailukykyä ei heikennettä suhteessa muihin maihin pohjoisen sijaintimme tai talviolosuhteiden takia.” korostaa Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.

Suomen seuraavan hallituksen tulee tehdä panostuksia maamme logistisen saavutettavuuden, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden parantamiseen ja huolehtia samalla ilmastotavoitteiden saavuttamisesta, elinkeinoelämän logistiikkajärjestöt vetoavat yhdessä.

Suomen syrjäisen sijainnin, pitkien sisäisten välimatkojen, arktisen ilmaston ja maailman geopoliittisen tilanteen takia tehokas ja kilpailukykyinen liikennejärjestelmä ja logistiikka on Suomelle kriittisen tärkeä asia. Seuraavan hallituksen tulee panostaa vahvasti Suomen logistisen saavutettavuuden, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden parantamiseen ja huolehtia samalla ilmastotavoitteiden saavuttamisesta, elinkeinoelämän logistiikkajärjestöt vetoavat yhdessä. Järjestöt esittävät 7 ratkaisua asian varmistamiseksi.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi liikenteeseen ja logistiikkaan kohdistuu globaalisti nyt ja tulevina vuosikymmeninä valtava muutostarve, jotta niiden aiheuttamia merkittäviä kasvihuonepäästöjä saadaan vähennettyä. Vähähiiliseen ja myöhemmin täysin fossiilittomaan liikenteeseen siirtyminen aiheuttaa kustannusten huomattavaa kasvua ja suuria kilpailukykyhaasteita Suomen logistiikka-alan yrityksille kaikissa kuljetusmuodoissa niin teillä, raiteilla, merellä kuin ilmassa. Liikenteen ja logistiikan toimiala on sitoutunut laajasti Suomen ilmastotavoitteisiin ja työskentelee niiden saavuttamiseksi. Puhtaampien kuljetusten ja muiden logististen palveluiden tuottaminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jos toimintaympäristö ja -edellytykset eivät ole kunnossa ja yritystoiminta kestävällä ja kannattavalla pohjalla.

Samaan aikaan kun ilmastonmuutos ja sen edellyttämät päästövähennystoimet haastavat koko logistiikka-alaa, on Suomen logistinen saavutettavuus heikentynyt dramaattisesti Venäjän aloittaman Ukrainan hyökkäyssodan myötä. Suomen asema on muuttunut lännen ja idän solmukohdasta globaalien toimitusketjujen kaukaiseksi pääteasemaksi aiheuttaen samalla merkittäviä riskejä maamme huoltovarmuudelle. Kansainväliset raide- ja lentoyhteydet itään ovat vähentyneet ja Suomen ulkomaankauppa on entistäkin suuremmissa määrin Itämeren merikuljetusten varassa, missä geopoliittiset riskit ovat sodan johdosta kohonneet. Sodan laukaisema energiakriisi kohdistuu myös rajusti polttoaineita ja sähköä käyttävään logistiikka-alaan.

Kotimainen logistiikka-ala palvelee koko suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Sen varassa on niin kansalaisten elintarvikkeiden kuin muidenkin käyttöhyödykkeiden saanti, yritysten tarvitsemat tavaravienti- ja tuontikuljetukset sekä kotimaan moninaiset tavarakuljetukset. Ala työllistää noin 100 000 ihmistä, ja Suomen liikenneverkossa kulkee yhteensä noin 130 miljardin euron edestä vienti- ja tuontitavaraa vuosittain. Maantieliikenne muodostaa Suomen sisäisen logistiikan perustan. Kotimaan tavaraliikenteen tonneista kulkee 90 % tiestöllä. Vastaavasti Suomen ulkomaankaupasta kulki jo ennen Venäjän aloittamaa Ukrainan sotaa lähes 85 % meritse. Venäjän rajan sulkeuduttua on meriliikenteen merkitys korostunut entisestään.

Liikenteen kustannukset – erityisesti välttämättömät päästövähennystoimenpiteet ja niistä aiheutuvat nousevat kustannukset – vaikuttavat käytännössä kaikkiin yrityksiimme, työllisyyteemme, ulkomaankauppaamme ja koko yhteiskuntaamme muuta Eurooppaa enemmän. Maamme syrjäisen sijainnin, pitkien sisäisten välimatkojen, arktisen ilmaston ja maailman geopoliittisen tilanteen takia tehokas ja kilpailukykyinen liikennejärjestelmä ja logistiikka on Suomelle erityisesti tässä ajassa kriittisen tärkeää.

Suomen seuraavan hallituksen tulee panostaa vahvasti maamme logistisen saavutettavuuden, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden parantamiseen.

7 ratkaisua Suomen logistisen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn varmistamiseksi

1. Laaditaan hallituksen toimesta kansallinen strateginen arvio sekä toimenpideohjelma Suomen logistisen saavutettavuuden, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Päätöksenteon vaikutukset kuljetus- ja logistiikka-alalle on tarkasteltava aiempaa kattavammin, sillä mm. kustannusvaikutukset logistiikka-alalle heijastuvat voimakkaasti muille aloille ja koko yhteiskuntaan.
2. Nostetaan liikenneinfran perusväylänpidon rahoitus 1500 miljoonaan euroon vuodessa ja investointirahoitus 600 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä mahdollistaa valtakunnallisen Liikenne 12-suunnitelman toteuttamisen sekä väylänpidon kestävällä tavalla, jossa väylästö ei enempää rapistu eikä korjausvelka kasva. Sidotaan rahoituksen taso kustannuskehitykseen indeksiehdoin. Toimiva liikennejärjestelmä ja sujuva liikenne on logistisen kilpailukyvyn perusedellytys.
3. Logistiikassa tavoitteena tulee olla globaalit tai vähintään EU-laajuiset tasaveroiset ilmastotoimet ja taloudelliset ohjauskeinot kaikissa liikennemuodoissa. Logistiikan kustannuksia nostavia ja puhtaasti kansallisia päästövähennystoimia tulee välttää. Suomen edetessä ilmastotoimissa EU:ta nopeammin tulee lisäkustannukset tasoittaa yrityksille logistisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Polttoaineverotusta voidaan laskea kokonaisuudessaan tai ammattikäytössä olevan dieselin osalta.
4. Jatketaan päästöjen vähentämiseksi kansallisia kannusteita, jotta ajoneuvo- ja aluskanta uudistuu, käyttövoimamurrospanostukset välttämättömään uusien käyttövoimien lataus- ja jakeluinfraan nopeutuisivat ja yritykset rohkaistuisivat investoimaan uuden kaluston käyttöönottoon kuljetuksissa.
5. Varmistetaan suomalaisen merenkulun kilpailukyky EU:n suuntaviivojen mukaisesti. Suomessa toimivien yritysten kilpailukyky ei saa heikentyä meriliikenteen talviolosuhteiden vuoksi. Talvimerenkululle tulee saada pysyvä hyvitys EU:n päästökaupassa ja uusiutuvien meripolttoaineiden velvoitteessa sekä valmisteilla olevassa IMO:n taloudellisessa ohjauskeinossa. Lisäksi tulee tehdä päätös ikääntyvän jäänmurtolaivaston uusimisen aloituksesta ja toimintamallin kehittämisestä, jotta merikuljetusten palvelutaso- ja ympäristöpäästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa.
6. Edistetään liikenteen ja logistiikan dataekosysteemin kehittymistä markkinaehtoisesti ja sopimuksiin perustuen. Jatketaan nykyisen hallituksen aikana laaditun logistiikan digitalisaatiota koskevan periaatepäätöksen toimeenpanoa. Varmistetaan logistiikan digitalisaation edistämistoimille riittävä rahoitus.
7. Kehitetään logistiikka-alan koulutusta suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti toimitusketjun kaikissa vaiheissa ja tehtävissä, koskien kaikkia kuljetusmuotoja suorittavalta tasolta vaativiin asiantuntijatehtäviin. Parannetaan työvoiman tarjontaa työvoiman saatavuusharkinnasta luopumalla sekä madaltamalla työllistymisen kynnystä kannustinloukkuja purkamalla.

Allekirjoittajat:

Pekka Aaltonen, toimitusjohtaja, Logistiikkayritysten Liitto ry

Tuomas Aarto, toimitusjohtaja, Palvelualojen työnantajat Palta ry

Anssi Kujala, toimitusjohtaja, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Petri Laitinen, toimitusjohtaja, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry

Juha Mutru, toimitusjohtaja, Satamaoperaattorit ry

Annaleena Mäkilä, toimitusjohtaja, Suomen Satamaliitto ry

Sari Turkkila, toiminnanjohtaja, Suomen Laivameklarit ry

Tiina Tuurnala, toimitusjohtaja, Suomen Varustamot ry