Nyt on aika juhlia

 Eckerö Line 30 vuotta

Nyt on aika juhlia Eckerö Linen 30-vuotista taivalta Itämerellä. Olemme ylpeitä ja iloisia siitä, että olemme saaneet palvella sekä suomalaisia että virolaisia jo kolmen vuosikymmenen ajan.

Vuosikymmenten bileet -risteilyillä juhlitaan suosikkiartistien kanssa

M/s Finlandialla juhlitaan perjantaisin 30.8.–8.11.2024 Vuosikymmenten bileet -risteilyillä lukuunottamatta syyslomaviikkojen perjantaita 11.10. ja 18.10. Juhlaristeilyillä on mukana suosikkiesiintyjiä Eckerö Linen liikennöinnin vuosikymmeniltä ysäriltä, nollarilta ja kaksarilta. Vuosikymmenten bileissä on takuulla iloinen tunnelma ja kannat katossa. Kokoa porukka kasaan ja tervetuloa juhlimaan. Osallistu arvontaan ja voita liput juhlaristeilylle. Arvontalomake aukeaa 26.7.

Ysärin isoja nimiä risteilyllä

30.8. Neon 2 Muistatko tuplaplatinaa myyneen yhtyeen biisit Kemiaa ja Polku?

20.9. E-Rotic   Fred Come to Bed - ja Sex on the Phone -eurodancehiteissä puhuttiin suoraan.  

25.10. Rednex   Ysärin lapsi ei välttynyt Cotton Eye Joe - ja Wish You Were Here -kappaleilta.

Kotimaisia ikisuosikkeja Nollarilta

6.9. Juliet Jonesin Sydän Helppo elämä ja Rakkaus ovat soineet monessa mankassa ja cd-soittimessa.

27.9. Irina Pokka, Kymmenen kirosanaa – näitä on laulettu mukana!

1.11. Petri Nygård Räävittömän artistin Seopetrii ja Selvä päivä ovat villinneet festareilla.

Kotimaisia ikisuosikkeja Nollarilta

6.9. Juliet Jonesin Sydän Helppo elämä ja Rakkaus ovat soineet monessa mankassa ja cd-soittimessa.

27.9. Irina Pokka, Kymmenen kirosanaa – näitä on laulettu mukana!

1.11. Petri Nygård Räävittömän artistin Seopetrii ja Selvä päivä ovat villinneet festareilla.

Kaksarin klassikot livenä laivalla

13.9. Evelina Honey & Tornado – hittejä ensimmäiseltä suomalaiselta 10 miljoonan Spotify-toiston naisartistilta.

4.10. Teflon Brothers Virallisesti virolainen yhtye tuo aina bileet mukanaan. Muistatko: Maradona (Kesä '86), Pämppää?

8.11. Jukka Poika Suomi-reggaen uranuurtajan Mielihyvää ja Kylmästä lämpimään tuovat hymyn kasvoille.

ARVONTA VUOSIKYMMENTEN BILEET -RISTEILYLLE ON PÄÄTTYNYT

Kiitos osallistujille ja onnea voittajille!

Miksi lähteä Viroon – yksi sana:

Helppous

Tallinna on lähellä, noin parin tunnin päästä ankkurin irtoamisesta olet jo perillä.

Miksi lähteä Viroon – yksi sana:

Helppous

Tallinna on lähellä, noin parin tunnin päästä ankkurin irtoamisesta olet jo perillä.

Miksi lähteä Viroon – yksi sana:

Helppous

Tallinna on lähellä, noin parin tunnin päästä ankkurin irtoamisesta olet jo perillä.

Lähde aikamatkalle Eckerö Linen kanssa

Eckerö Line on rakentanut siltaa Suomen ja Viron välillä 30 vuoden ajan vuodesta 1994 alkaen. Se on yhdistänyt kaksi maata, niiden ihmisiä sekä tavaraliikennettä toisiinsa – ja matka jatkuu.

1994 Liikennöinti alkoi Tallinnan ja Helsingin välillä – alusta asti Suomen lipun alla

Yhtiö tunnettiin vielä tuolloin nimellä Eestin Linjat.  Kutsuvieraille järjestettiin avajaisristeily 25.8.1994 m/s Alandialla, jonne sai ostaa myös pääsylippuja tarjoushintaan, sadalla markalla, mikä vastaa nykyrahassa noin 28 euroa. Säännöllinen reittiliikenne Helsingin Olympiaterminaalista alkoi 4.9.1994.

Vuonna 1994 moni asia oli Suomessa ja Virossa toisin kuin nyt. Virossa viimeiset venäläisjoukot poistuivat maasta, eli noin kolme vuotta uudelleen itsenäistymisen jälkeen. Suomessa eduskunta hyväksyi maan liittymiseen Euroopan Unioniin kansanäänestyksen jälkeen. Nokian 2110 oli suosittu puhelin eri puolilla maailmaa. Suomi oli voittanut jääkiekon MM-kultaa vasta lätkäfanien unissa. 

1995 Liikennöinti siirtyi Olympiaterminaalista Länsisatamaan, suosikkituliaisia olivat mm. alkoholi, silmälasit ja elintarvikkeet

Yhtiön liikennöinti siirtyi Olympiaterminaalista Länsisatamaan Jätkäsaareen 1.5.1995. Terminaalirakennus oli punatiilinen, arkkitehti Gunnar Taucherin 1940-luvulla piirtämä makasiini, joka nyt uudistettiin terminaalikäyttöön. Hintataso Virossa oli suomalaisittain erittäin edullinen, ja laivamatkustajien suosikkituliaisia olivat 1990-luvun puolivälissä mm. alkoholituotteet, silmälasit ja elintarvikkeet, kuten juusto ja makeiset. Eestin Linjat -yhtiö liikennöi Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä pääsääntöisesti m/s Alandialla. M/s Alandia siirtyi kesäksi Eckerö Linjenin käyttöön Ahvenanmaalle, jolloin m/s Apollo korvasi sen Helsinki-Tallinna-reitillä. 

Jätkäsaari on Helsingin eteläinen kaupunginosa, joka on kokenut merkittävän muodonmuutoksen vuosien 1995 ja 2024 välillä. Vuonna 1995 Jätkäsaari oli vielä teollisuus- ja satama-aluetta, jossa sijaitsi muun muassa Helsingin tavarasatama. Ennen kuin Jätkäsaaren rakentaminen alkoi vuonna 2010, se palveli poptähti Madonnan jättikonsertin areenana vuonna 2009. Jätkäsaari on nykyään urbaani helsinkiläinen kaupunginosa, jossa on 2020-luvun loppuun mennessä rakennettu koteja 21 000 helsinkiläiselle ja luotu jopa 6 000 työpaikkaa. 

1995 Liikennöinti siirtyi Olympiaterminaalista Länsisatamaan, suosikkituliaisia olivat mm. alkoholi, silmälasit ja elintarvikkeet

 Yhtiön liikennöinti siirtyi Olympiaterminaalista Länsisatamaan Jätkäsaareen 1.5.1995. Terminaalirakennus oli punatiilinen, arkkitehti Gunnar Taucherin 1940-luvulla piirtämä makasiini, joka nyt uudistettiin terminaalikäyttöön. Hintataso Virossa oli suomalaisittain erittäin edullinen, ja laivamatkustajien suosikkituliaisia olivat 1990-luvun puolivälissä mm. alkoholituotteet, silmälasit ja elintarvikkeet, kuten juusto ja makeiset. Eestin Linjat -yhtiö liikennöi Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä pääsääntöisesti m/s Alandialla. M/s Alandia siirtyi kesäksi Eckerö Linjenin käyttöön Ahvenanmaalle, jolloin m/s Apollo korvasi sen Helsinki–Tallinna-reitillä. 

Jätkäsaari on Helsingin eteläinen kaupunginosa, joka on kokenut merkittävän muodonmuutoksen vuosien 1995 ja 2024 välillä. Vuonna 1995 Jätkäsaari oli vielä teollisuus- ja satama-aluetta, jossa sijaitsi muun muassa Helsingin tavarasatama. Ennen kuin Jätkäsaaren rakentaminen alkoi vuonna 2010, se palveli poptähti Madonnan jättikonsertin areenana vuonna 2009. Jätkäsaari on nykyään urbaani helsinkiläinen kaupunginosa, jossa on 2020-luvun loppuun mennessä rakennettu koteja 21 000 helsinkiläiselle ja luotu jopa 6 000 työpaikkaa.

 

1997 Eestin Linjat -yhtiön nimi muuttui Eckerö Lineksi, matkustamisesta Viron ja Suomen välillä tuli helpompaa viisumivapauden myötä

Eestin Linjat -yhtiön nimi muuttui Eckerö Lineksi. Helsingin Satama laajensi Länsiterminaalia vastatakseen matkustajamäärien kasvuun. Satamakenttä laajeni yli hehtaarilla.

Suomen ja Viron ulkoministerit Tarja Halonen ja Toomas Hendrik Ilves allekirjoittivat sopimuksen viisumivapaasta matkustamisesta. Viisumivapaus merkitsi isoa harppausta helppoon ja sujuvaan matkailuun Suomen ja Viron välillä. Viron ja Suomen välillä oli tehty vuonna 1996 kaikkiaan yli neljä miljoonaa matkaa, joista suomalaisten osuus oli noin 90 prosenttia. Viisumivapauden myötä erityisesti virolaisten Suomen-matkailun arvioitiin kasvavan, sillä viisumi oli ollut kalliimpi kuin laivalippu. 

1998 Eckerö Linelle Helsinki-Tallinna-reitin suurin laiva, Nordlandia

Helmikuussa 1998 Nordlandia korvasi Alandian Helsingin ja Tallinnan reitillä. Kun Apollo ja Alandia olivat olleet reitin pienimpiä aluksia, muuttui tilanne kerralla päinvastaiseksi. Apollon ja Alandian matkustajakapasiteetti oli noin 1 200 henkilöä, mutta Nordlandiaan mahtui lähes 2 000 matkustajaa ja 450 henkilöautoa. Ei ihme, että Nordlandia sai laivaharrastajien keskuudessa lempinimen Norsu.

Viro aloitti jäsenysneuvottelut liittymisestä Euroopan Unioniin maaliskuussa 1998. Vuotta aiemmin voimaan tullut viisumivapaus vilkastutti matkailua Suomen ja Viron välillä, ja erityisesti virolaisten matkustajien osuus kasvoi.

1998 Eckerö Linelle Helsinki-Tallinna-reitin suurin laiva, Nordlandia

Helmikuussa 1998 Nordlandia korvasi Alandian Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä. Kun Apollo ja Alandia olivat olleet reitin pienimpiä aluksia, muuttui tilanne kerralla päinvastaiseksi. Apollon ja Alandian matkustajakapasiteetti oli noin 1 200 henkilöä, mutta Nordlandiaan mahtui lähes 2 000 matkustajaa ja 450 henkilöautoa. Ei ihme, että Nordlandia sai laivaharrastajien keskuudessa lempinimen Norsu.

Viro aloitti jäsenyysneuvottelut liittymisestä Euroopan Unioniin maaliskuussa 1998. Vuotta aiemmin voimaan tullut viisumivapaus vilkastutti matkailua Suomen ja Viron välillä, ja erityisesti virolaisten matkustajien osuus kasvoi.

2000 Eckerö Line digitalisaation kärjessä: lippukauppa verkossa toimialan ensimmäisten joukossa

Verkosta saattoi varata laivamatkan hytteineen ja aterioineen sekä autopaikan. Aikansa edistyneet nettikäyttäjät ottivat palvelun nopeasti omakseen. Nykyään peräti 80 % kaikista Eckerö Linen myymistä lipuista ostetaan verkkokaupan kautta.

Eckerö Line avasi vuonna 2012 oman Facebook-tilin palvellakseen asiakkaitaan niissä kanavissa, joita asiakkaat käyttävät – eli myös sosiaalisen median kautta. Yhtiön ensimmäinen Facebook-tapahtuma on m/s Finlandian neitsytristeily uudenvuodenaattona 2012. Keväällä 2024 Eckerö Linella on Facebookissa, Instagramissa ja LinkedInissä yhteensä noin 88 700 seuraajaa.

Digitalisaation edelläkävijyys on säilynyt Eckerö Linen tekemisessä aina tähän päivään saakka. Vuonna 2021 otettiin käyttöön Eckerö Linen oma mobiilisovellus. Esimerkiksi matkustajakortit löytyvät sovelluksesta, jonka avulla matkustaja pääsee terminaalista lähtöportin kautta suoraan laivaan – ja aina hytteihin asti. Mobiilisovelluksesta löytyvät hyttikortit ovat alalla vielä harvinaisia, mutta Eckerö Line on halunnut olla tässäkin kehityksessä tiukasti ajassaan kiinni.

Vuosituhannen vaihteen tunnelmat olivat Itämeren rannoilla optimistiset. Suomessa ja etenkin Virossa taloudet kasvoivat kohisten teknologiayritysten vetäminä, digitalisaatio eteni harppauksin ja kansainvälinen yhteistyö oli yhteiskunnan eri tasoilla vilkasta. Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä lyötiin matkustajaennätyksiä.

2002 Eckerö Linen asiakkailla eurot ensimmäisten joukossa

Eurokolikot ja setelit otettiin Suomessa ja 11 muussa EU-maassa käyttöön 1.1.2002. Suomessa ja Kreikassa euroja päästiin käyttämään aikaeron vuoksi ensimmäisinä. Todennäköisesti  aivan ensimmäinen henkilö, joka käytti Suomessa eurokolikoita, oli valtiovarainministeri Sauli Niinistö – hän osti euroilla kupin kahvia heti vuorokauden vaihtumisen jälkeen juhlatilaisuudessa Helsingissä.

Myös Eckerö Linen asiakkaat saivat ensimmäisten joukossa käsiinsä uudenuutukaisia euroja, kun he saivat markkaostoksistaan vaihtorahat takaisin euroina. Euroon siirtymistä yhtäaikaa 12 maassa on kuvattu historian suurimmaksi käteisrahayksikön vaihtamiseksi. Virossa kruunut vaihtuivat euroihin 1.1.2011. 

2002 Eckerö Linen asiakkailla eurot ensimmäisten joukossa

Eurokolikot ja -setelit otettiin Suomessa ja 11 muussa EU-maassa käyttöön 1.1.2002. Suomessa ja Kreikassa euroja päästiin käyttämään aikaeron vuoksi ensimmäisinä. Todennäköisesti  aivan ensimmäinen henkilö, joka käytti Suomessa eurokolikoita, oli valtiovarainministeri Sauli Niinistö – hän osti euroilla kupin kahvia heti vuorokauden vaihtumisen jälkeen juhlatilaisuudessa Helsingissä.

Myös Eckerö Linen asiakkaat saivat ensimmäisten joukossa käsiinsä uudenuutukaisia euroja, kun he saivat markkaostoksistaan vaihtorahat takaisin euroina. Euroon siirtymistä yhtäaikaa 12 maassa on kuvattu historian suurimmaksi käteisrahayksikön vaihtamiseksi. Virossa kruunut vaihtuivat euroihin 1.1.2011. 

2004 Viron EU-jäsenyys näkyi myös Suomenlahdella – Eckerö Line vastasi ulkomaankaupan kasvuun uudella Translandia-rahtialuksella

Viro liittyi Euroopan Unioniin keväällä 2004. Tämä toi monia muutoksia myös Suomenlahdella liikennöiville laivoille: verovapaa myynti päättyi, mutta toisaalta Viron Suomea matalampi hintataso ja Tallinnan kiinnostavuus matkakohteena takasivat sen, että laivalippujen kauppa jatkui vilkkaana. Lisäksi näköpiirissä oli Viron ulkomaankaupan vilkastuminen EU-jäsenyyden myötä.

Eckerö Line vastasi rahtimarkkinan kasvuun tuomalla Helsingin ja Tallinnan välille uuden, pelkästään rahtiin keskittyneen Translandia-laivan. Laiva saattoi olla suomalaismatkustajille entuudestaan tuttu, sillä se oli liikennöinyt aiemmin Pohjanlahdella nimellä Transparaden sekä Helsingin ja Lyypekin välillä nimellä Transgermania.

2008–2009 Finanssikriisi kiihdytti työmatkaliikennettä Suomen ja Viron välillä, Eckerö Line siirsi rahtiliikennettä Vuosaareen

Yhdysvalloista alkunsa saanut finanssikriisi romahdutti talouden kaikkialla maailmassa, myös Suomessa ja Virossa. Virossa lisäksi voimakas inflaatio heikensi palkkojen suhteellista ostovoimaa. Moni virolainen lähtikin töihin Suomeen, erityisesti rakennus-, logistiikka- ja palvelualoille, mikä näkyi laivaliikenteessä työmatkailijoiden määrän voimakkaana kasvuna. On arvioitu, että Tallinnan ja Helsingin välisillä laivoilla matkusti viikottain jopa 9 000 virolaista työntekijää. Käsite Helsingin-Tallinnan kaksoiskaupungista sai siivet alleen.

Matkustaminen helpottui edelleen passintarkastusten päättyessä vuonna 2008. Vuoden 2009 keväällä Eckerö Linen M/s Translandia siirtyi liikennöimään uudesta Vuosaaren rahtisatamasta keskustan kupeessa sijaitsevan Länsisataman sijaan. Tällä edistettiin kehitystä, jossa rekkaliikennettä viedään pois Helsingin keskustasta.

2008–2009 Finanssikriisi kiihdytti työmatkaliikennettä Suomen ja Viron välillä, Eckerö Line siirsi rahtiliikennettä Vuosaareen

Yhdysvalloista alkunsa saanut finanssikriisi romahdutti talouden kaikkialla maailmassa, myös Suomessa ja Virossa. Virossa lisäksi voimakas inflaatio heikensi palkkojen suhteellista ostovoimaa. Moni virolainen lähtikin töihin Suomeen, erityisesti rakennus-, logistiikka- ja palvelualoille, mikä näkyi laivaliikenteessä työmatkailijoiden määrän voimakkaana kasvuna. On arvioitu, että Tallinnan ja Helsingin välisillä laivoilla matkusti viikottain jopa 9 000 virolaista työntekijää. Käsite Helsingin-Tallinnan kaksoiskaupungista sai siivet alleen.

Matkustaminen helpottui edelleen passintarkastusten päättyessä vuonna 2008. Vuoden 2009 keväällä Eckerö Linen M/s Translandia siirtyi liikennöimään uudesta Vuosaaren rahtisatamasta keskustan kupeessa sijaitsevan Länsisataman sijaan. Tällä edistettiin kehitystä, jossa rekkaliikennettä viedään pois Helsingin keskustasta.

2010 Muugan sataman kehitysprojekti alkoi

Vuonna 2010 Muugan sataman kehitysprojekti käynnistyi. Projektin tavoitteena oli tehdä Muugasta yksi Itämeren suurimmista rahtisatamista. Tämä tarkoitti sataman kapasiteetin merkittävää kasvattamista, mikä edellytti uusien laiturien rakentamista ja olemassa olevien laajentamista. Lisäksi projektissa oli tarkoitus parantaa sataman logistisia yhteyksiä, kuten rautatie- ja maantieyhteyksiä, jotta tavaran siirto satamasta muualle Viroon ja edelleen muihin Baltian maihin olisi tehokkaampaa.

2012 Uusi laiva, matka-aika lyheni

M/s Finlandia aloitti Helsingin ja Tallinnan välillä uudenvuodenaattona 2012 – edeltäjänsä tavoin Suomen lipun alla. Uuden laivan ansiosta matka-aika lyheni 2,5 tuntiin, mikä oli 1–1,5 tuntia reitillä aiemmin liikennöinyttä Nordlandiaa vähemmän. Laivan nimestä järjestettiin kaikille avoin kilpailu, johon jätettiin lähes 12 000 ehdotusta. Helsinki–Tallinna-reitti oli noussut yhdeksi maailman vilkkaimmista matkustaja-autolauttalinjoista, ja m/s Finlandian myötä Eckerö Linen markkinaosuus reitillä kasvoi nopeasti.

2012 Uusi laiva, matka-aika lyheni

M/s Finlandia aloitti Helsingin ja Tallinnan välillä uudenvuodenaattona 2012 – edeltäjänsä tavoin Suomen lipun alla. Uuden laivan ansiosta matka-aika lyheni 2,5 tuntiin, mikä oli 1–1,5 tuntia reitillä aiemmin liikennöinyttä Nordlandiaa vähemmän. Laivan nimestä järjestettiin kaikille avoin kilpailu, johon jätettiin lähes 12 000 ehdotusta. Helsinki–Tallinna-reitti oli noussut yhdeksi maailman vilkkaimmista matkustaja-autolauttalinjoista, ja m/s Finlandian myötä Eckerö Linen markkinaosuus reitillä kasvoi nopeasti.

2013 Miljoonas asiakas palkittiin

Vuonna 2013 Eckerö Line saavutti tärkeän merkkipaalun, kun sen vuosittain kuljettamien matkustajien määrä ylitti ensimmäisen kerran miljoona asiakasta. Miljoonas asiakas, vantaalainen Henna, sai laivaan astuttuaan juhlallisen vastaanoton aamiaistarjoiluineen ja kuohuviineineen. Lisäksi Henna palkittiin neljän hengen Tallinnan-matkalla A-luokan hytin ja Buffet Eckerö -aterioiden kera. Kymmenessä vuodessa saavutettiin seuraava miljoonaluokan virstanpylväs, kun Eckerö Line ylitti kahden miljoonan vuosittaisen matkustajan rajapyykin vuonna 2023.

Virossa ylitettiin vuonna 2013 hieman toisenlainen virstanpylväs; Viro liittyi niiden maiden joukkoon, joilla on oma maata kiertävä satelliitti, kun EstCube-1 laukaistiin onnistuneesti kiertoradalleen 7.5.2013. Se oli ensimmäinen satelliitti, jossa yritettiin hyödyntää aurinkotuulta energialähteenä. Virolaisvoimin avaruuteen matkasi aikoinaan myös Juri Gagarin, jonka avaruudessa nautittavaksi tarkoitettu ruoka oli valmistettu Virossa.

2017 Satamat kehittyvät Suomenlahden molemmilla puolin lisäten matkustusmukavuutta ja sujuvuutta

Liikenne- ja matkustajamäärien kasvaessa ajan mittaan Helsingin Satama päätti rakentaa Länsisatamaan kokonaan uuden terminaalirakennuksen, joka avasi ovensa maaliskuussa 2017. Uusitun terminaalin myötä matkustaminen sujuvoitui huomattavasti: matka laivasta terminaalin ulko-ovelle lyheni 400–500 metriä. Uuteen terminaaliin keskitettiin aluksi nopeat Tallinnan-reittilaivat. Niille rakennettiin sujuvaa satamaoperointia silmällä pitäen uudenlainen köydetön kiinnitysjärjestelmä laituriin.

"Tallinn 2030" on Tallinnan kaupungin pitkän aikavälin kehityssuunnitelma, joka käynnistyi vuonna 2017. Tavoitteena on tehdä Tallinnasta entistä elinvoimaisempi ja houkuttelevampi sekä asukkaille että vierailijoille. Tämä sisältää monia erilaisia projekteja, kuten raitiovaunuyhteyden satamaan, viheralueiden lisäämistä ja kulttuuritarjonnan kehittämistä. 

2017 Satamat kehittyvät Suomenlahden molemmilla puolin lisäten matkustusmukavuutta ja sujuvuutta

Liikenne- ja matkustajamäärien kasvaessa ajan mittaan Helsingin Satama päätti rakentaa Länsisatamaan kokonaan uuden terminaalirakennuksen, joka avasi ovensa maaliskuussa 2017. Uusitun terminaalin myötä matkustaminen sujuvoitui huomattavasti: matka laivasta terminaalin ulko-ovelle lyheni 400–500 metriä. Uuteen terminaaliin keskitettiin aluksi nopeat Tallinnan-reittilaivat. Niille rakennettiin sujuvaa satamaoperointia silmällä pitäen uudenlainen köydetön kiinnitysjärjestelmä laituriin.

"Tallinn 2030" on Tallinnan kaupungin pitkän aikavälin kehityssuunnitelma, joka käynnistyi vuonna 2017. Tavoitteena on tehdä Tallinnasta entistä elinvoimaisempi ja houkuttelevampi sekä asukkaille että vierailijoille. Tämä sisältää monia erilaisia projekteja, kuten raitiovaunuyhteyden satamaan, viheralueiden lisäämistä ja kulttuuritarjonnan kehittämistä. 

2019 Rekkaliikenne Helsingin ja Tallinnan keskustoissa väheni m/s Finbo Cargon aloittaessa Vuosaaren ja Muugan välillä

Eckerö Linen m/s Finbo Cargo aloitti Suomen lipun alla liikennöinnin Helsingin Vuosaaresta Tallinnan Muugaan 27.6.2019. Asiakkaat ottivat uuden reitin positiivisesti vastaan – tarjoaahan Finbo Cargo sujuvan vaihtoehdon sekä rahtia kuljettaville rekoille että henkilöautomatkustajille. Finbolla välttää myös keskustan ruuhkat sekä Helsingissä että Tallinnassa. Tänä päivänä Eckerö Linen rahdista 60 % kulkee Vuosaaren sataman kautta.

Finbo Cargon aloitus oli Eckerö Linelta ajankohtainen vastaus julkiseen keskusteluun Helsingin satamien lähialueiden ruuhkaantumisesta kasvavan henkilö- ja rahtiliikenteen vuoksi. Helsingin kaupunki käynnisti useita aiheeseen liittyviä suunnitelmia vanhan Länsiterminaali 1 -rakennuksen korvaamisesta metrolinjan pidentämiseen Vuosaaren satamaan asti.

2020 M/s Finlandia siirtyi maasähköön Tallinnassa

M/s Finlandia siirtyi käyttämään yöaikaan maasähköä Tallinnan satamassa. Maasähkön käyttö vähentää ilmastopäästöjä jopa 50–80 %, kun laivan ei tarvitse käyttää sähköntuotantoon dieselmoottoreitaan. Lisäksi muutos paransi ilmanlaatua ja vähensi melua Tallinnan keskustan kupeessa sijaitsevan sataman alueella. Maasähköjärjestelmän rakentaminen oli keskeinen osa Tallinnan sataman toiminnan kehittämistä ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Helsingin Länsisatamassa maasähköjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2023.

2020 Koronapandemiassa kaikki meni uusiksi – matkasuunnitelmia myöten, Eckerö Line vastasi huoltovarmuustarpeisiin ja piti viennin vetämässä

Henkilömatkustajiin kohdistui pandemian eri vaiheissa monenlaisia, ajoittain hyvin voimakkaitakin rajoituksia. Laivaliikennettä pystyttiin kuitenkin jatkamaan ja Suomen huoltovarmuus oli koko ajan turvattu. Jopa 90 % Suomen tavaraliikenteestä kulkee meritse, ja jopa 60 % rahtikuljetuksista tapahtuu matkustaja-alusten rekoilla. Suomeen tuotiin mm. Eckerö Linen laivoilla luotettavasti ja säännöllisesti elintarvikkeita, lääkkeitä ja esimerkiksi teollisuuden varaosia myös pandemian aikana. Laivaliikenteen ansiosta myös Suomelle elintärkeä vienti jatkui keskeytyksettä. Matkailua koskevat karanteenisäännökset saivat laivayhtiöt myös innovoimaan uusia palveluja. Eckerö Linen kohdalla tämä tarkoitti muun muassa erikoisristeilyjä Hankoon kesällä 2021 ja 2022.

2023 Eckerö Line – vastuullinen suomalainen, henkilöstönsä ja asiakkaidensa arvostama

Eckerö Line on historiansa alusta asti liikennöinnyt Suomen lipun alla. Yhtiö on myös oikeutettu käyttämään Avainlippu-tunnusta. Suomalaisuus on yhtiölle tärkeä arvo, joka näkyy laivoilla päivittäin hyvin konkreettisissa asioissa, esimerkiksi ravintoloiden kotimaisissa raaka-aineissa, omassa ruuanvalmistuksessa sekä kotimaisten artistien ja muiden ohjelmatuottajien työllistämisessä. Nämä toimet luovat talouskasvua ja työpaikkoja niin suomalaisille kuin virolaisille yrityksille ja elinkeinonharjoittajille.

Great Place to Work –henkilöstötutkimuksessa Eckerö Linen selkeitä vahvuuksia ovat tasavertaisuus ja tasa-arvoinen kohtelu. Henkilöstön hyvinvointi heijastuu suoraan siihen, miten asiakkaat viihtyvät laivoilla. Myös asiakaskokemuksemme on palkittu Itämeren parhaana. 

2023 Eckerö Line – vastuullinen suomalainen, henkilöstönsä ja asiakkaidensa arvostama

Eckerö Line on historiansa alusta asti liikennöinnyt Suomen lipun alla. Yhtiö on myös oikeutettu käyttämään Avainlippu-tunnusta. Suomalaisuus on yhtiölle tärkeä arvo, joka näkyy laivoilla päivittäin hyvin konkreettisissa asioissa, esimerkiksi ravintoloiden kotimaisissa raaka-aineissa, omassa ruuanvalmistuksessa sekä kotimaisten artistien ja muiden ohjelmatuottajien työllistämisessä. Nämä toimet luovat talouskasvua ja työpaikkoja niin suomalaisille kuin virolaisille yrityksille ja elinkeinonharjoittajille.

Great Place to Work -henkilöstötutkimuksessa Eckerö Linen selkeitä vahvuuksia ovat tasavertaisuus ja tasa-arvoinen kohtelu. Henkilöstön hyvinvointi heijastuu suoraan siihen, miten asiakkaat viihtyvät laivoilla. Myös asiakaskokemuksemme on palkittu Itämeren parhaana. 

2024 Itämeren ja ympäristön hyväksi – jo 12 lähdöllä päivässä

Yhden laivan ja yhden päiväristeilyn ajoista on tultu pitkä matka tähän päivään, kun Eckerö Linen m/s Finlandia ja m/s Finbo Cargo kuljettavat matkustajia ja rahtia Suomenlahden yli luotettavasti ja turvallisesti 12 kertaa päivässä. Matkustajamäärät ovat nekin aivan toista tänään: Eckerö Line ylitti kahden miljoonan vuosittaisen matkustajan rajapyykin vuonna 2023.

Vuoden 2024 alussa m/s Finlandiaa uudistettiin mittavasti. Uudistustöissä keskityttiin erityisesti polttoaineen kulutuksen vähentämiseen, mikä vähentää suoraan laivojen ilmastopäästöjä. Telakoinnin aikana alukselle asennettiin uudet peräsimet ja potkurin lavat ja muutostöiden avulla tavoiteltu 6 % päästövähennys on jo saavutettu. Telakalla aluksen pohja käsiteltiin lisäksi erikoismaalilla, joka parantaa liukumista vedessä. Myös tämä toimenpide vähentää polttoaineenkulutusta.

"Täysi höyry päällä" – henkilökunta muistelee

Vuosikymmeniin mahtuu monta työpäivää, -tehtävää ja nostalgista muistoa. Keräsimme henkilökunnalta tarinoita vuosien varrelta. 

Pihviravintolassa kajahtaa

"Ehdottomasti hauskin tilanne tallentui omalle kovalevylle, kun m/s Nordlandian liikennöi.  Kyseessä oli asiakaspalvelutilanne, jossa eteläpohjalainen pariskunta saapui syömään pihviravintolaamme. Vein ruokalistat ja kysyin juomatilauksen. Saapuessani juomien kanssa pöytään kysyin olivatko he päättäneet, mitä syövät. ”Isäntä” vastasi nopeasti ja tomerasti ”minen syö mittää, mut akka ottaa rutsia”. Siinä oli hiukan naurussa pidäteltävää, mutta asiakkaat viihtyivät ja saivat mitä pyysivät."  

Kinkun pitkä matka

"Hauskin ja nostalgisin muisto liittyy m/s Nordlandian aikaan, eli aikaan ennen kuin aloitin työt Eckerö Linellä. Kaverini voitti joulukinkun bingosta, mutta hän unohti kinkun lopulta helsinkiläisen karaokebaarin narikkaan. Hän muisti vasta viikkoja myöhemmin voittaneensa kinkun ja meitä harmitti kovasti, että kallis aarre jäi syömättä – varsinkin, kun elettiin opiskelijabudjetilla." 

Työpaikka kuin koti 

"EU:n yhdentymisen myötä sain lopputilin huolintaliikkeestä ja silloinen pomoni kehotti hakemaan töitä Eestin Linjoilta. En ollut koskaan kuullutkaan firmasta ja hieman vitkastelin haun kanssa. Olin käynyt muutamissa työhaastatteluissa ja määräaikaisuuksia oli vain tarjolla. Soitin sitten Sörnäisten Rantatien ABC huoltoaseman puhelinautomaatista rahtiosastolle ja kysyin, sopiiko että tulisi haastatteluun. Toimisto oli Olympiaterminaalin vieressä, parakki parakin sisällä eikä päivä tuntunut sisälle paistavan. Tavan mukaan tupakka röyhysi, savua olisi voinut veitsellä leikata. Työpaikka tuli siitä istumalta. Olin tullut ikään kuin kotiin. Siihen aikaan esimerkiksi keitettiin usein yrityksen palveluja käyttäville rahdin kuljettajille kahvit. Kävi myöskin ikään kuin "työtapaturma", kun siippani löysi minut Eestin Linjoilta." 

Ensimmäinen reissu, ensimmäinen työpaikka

"En tiedä, onko kyseessä ihan kovin hauska tai nostalginen muisto. Itsellä oli ensimmäinen reissu Suomeen vuonna 2001 m/s Nordlandialla. Olin silloin 4-vuotias ja olihan se huima kokemus pikkupojalle, joka ei kertakaan aikaisemmin ollut maassa käynyt. Voitin iso kasan karkkia laivalla tapahtuneesta arvonnasta ja kävin myös ensimmäistä kertaa syömässä buffetissa. Laitetaan tähän nyt 16 vuotta lisää, eli eletään 2017 loppua, jolloin omille muutto tapahtunut. Koulun ohella piti töitäkin tehdä ja kuinkas ollakaan, niin joulukuusta 2017 olen ollut töissä Eckerö Linella. Hauska ajatella, että ensimmäinen reissu Suomeen ja päätyy vielä lopulta samaan firmaan töihin aikuisiällä." 

Rakkautta, rakkautta 

"Löysin rakkaan vaimoni Eckerön Linen laivalta 2008 kesällä ❤️" 

Täysi höyry päällä läpi yön

"Olimme työskennelleet m/s Finlandian uudistustöiden parissa vuoden päivät ja olleet telakalla ensin Landskronassa Ruotsissa, sitten Koplissa Tallinnassa ja lopulta Katajanokalla Helsingissä. Kun saavuimme Helsinkiin, Finlandian ulkokuori oli juuri maalattu Suomen väreihin, laiva oli kiiltävä ja komea ja tuntui hienolta olla paraatipaikalla näytillä keskellä kaupunkia. Liikennöinti oli määrä aloittaa vuoden 2012 lopussa, neitsytmatka oli uudenvuodenaattona. Finlandian ostamisesta kuluneen vuoden aikana laivaa oli peruskorjattu perusteellisesti, lähes koko sisustus oli uudistettu. Myös teknisten osien ja laivan koneiston parissa oli tehty paljon töitä. Melko pieni joukko miehistöä oli työskennellyt koko vuoden ajan laivaprojektin parissa.

Sitä mukaa kun asiakaspalvelutilat alkoivat valmistua Helsinkiin saapumisen jälkeen juuri ennen joulua, laivaan saapui yhä enemmän muuta henkilökuntaa siivoamaan ja järjestelemään tiloja. Vanha laiva m/s Nordlandia liikennöi aina Finlandian aloitukseen asti, joten muutto oli tehtävä yön aikana Nordlandian viimeisen matkan jälkeen – Finlandian lähtö oli aamulla. Finlandialla oli koko yön läpi täysi höyry päällä. Koko miehistö työskenteli ahkerasti, suurella tarmolla ja yhteishengellä. Siivouksen viimeiset silaukset saatiin tehtyä vain minuutteja ennen ensimmäisten matkustajien saapumista. En usko, että monellakaan meistä paikalla olleista on erityisen kirkkaita muistoja ensimmäisistä päivistä, mutta se, minkä monet varmasti muistavat nyt jälkikäteen, on tiimihenki ja se ponnistus, jonka kaikki tekivät uuden hienon laivamme Finlandian onnistuneen aloituksen eteen."